Ekologiset jalkineet oleskeluun ja liikuntaan

Ekologisen jalkineen määritelmä

Ekologinen jalkine on oleskeluun, kävelyyn tai liikuntaan soveltuva jalkine, joka hajoaa biologisesti eikä saastuta ympäristöä kaatopaikoilla. Ekologinen jalkine voi olla valmistettu luonnon- tai biohajoavista materiaaleista. Ekologista jalkinetta, sitten kun sen käyttöaika on loppunut, voidaan muuttaa polttamalla lämpöenergiaksi saastuttamatta ilmastoa.

Millaisia ekologisia jalkineita on saatavilla olemiseen ja liikkumiseen

Puusta tehdyt jalkineet eivät sovellu juoksemiseen eikä liikuntaan. Puukengät eivät jousta jalassa, joten niiden pohjaan laitetaan usein kumista tehty pohja, joka estää liukastumisen sekä kopinan. Jos kumi on biohajoavasta materiaalista, sekin palautuu luontoon saastuttamatta. Myös monet arki- ja juhlakengät ovat tehdyt luonnonmateriaaleista, kuten turvetta ja paperiakin. Paperikengät olivat yleisiä pula-ajalla myös Suomessa.

Entisaikana suomalaiset käyttivät tuohivirsuja. Ne valmistettiin punomalla tuohesta, jota saatiin koivusta. Tuohi suikaloitiin ja siitä poistettiin pintakerros. Joustava tuohi oli hyvä materiaali. Virsut olivat ilmavat ja kestivät yleensä yhden tai kaksi kesää, ennenkuin ne hajosivat ja poltettiin.

Tossuja ja tohveleita valmistettiin huovasta huovuttamalla. Lestin päälle sijoitettiin huovutettua villaa niin paksusti, että se kuivuessaan tulee riittävän tukevaksi tossua tai tohvelia varten. Kun kengät olivat kuivuneet, niiden pohjalle saatettiin vielä liimata luonnonliimalla parkitettua nahkaa estämään kosteuden ja lian pääsyä kenkään. Isompia huopasaappaita nimitettiin huopikkaiksi. Suomalainen Taljanka yhtye 1970-luvulla on tehnyt ja esittänyt venäläisen kansansävelmän, joka suomeksi oli nimeltään “Huopikkaat”, joka hyvin kuvailee huopikkaiden käyttötarkoitusta.

Kansallisteatterissa sekä baletissa käytetään myös silkkikenkiä. Silkkikengässä voi olla korko tai se voi olla koroton. Se voi olla myös nahkapohjalla varustettu. Balettitossuja on saatavilla myös nahkaisina sekä canvas-kankaasta, joka on tehty puuvillasta. Ne kuluvat sangen äkkiä, joten balettia harrastavalla kuluu useita tossupareja vuodessa. Baletissa käytettävät varvastossut sisältävät varpaiden kohdalla kärjen, johon on nykyään laitettu kovetettuun kohtaan silikonia, vaahtomuovia tai vaahtomuovia. Entisaikaan ei ollut näitä pehmusteita, joten ne pehmustettiin pumpulilla tai pehmeällä villalla. Varvastossut on lisäksi varustettu nauhoilla. Tossuja hieman kostutetaan ennen tanssia, jotta ei liukastuttaisi. Synteettiset materiaalit aiheuttavat jalan hikoamisen eivätkä ole suositeltavia.

Koululiikunnassa käytetään voimistelutossuja, jotka on tehty nahasta. Urheilussa on suosittua käyttää nahasta ja puuvillasta tehtyjä rei’itettyjä urheilukenkiä, jotka hengittävät ja niiden pohjassa on biohajoavaa kumia.