Luonnosta saatavat ekokenkien materiaalit

Luonnonmukaiset kengät tarkastelussa

Entisaikaan kengät olivat luonnonmukaisia, koska vielä 100 vuotta sitten ei tunnettu synteettisistä materiaaleista tehtyjä kenkiä. Tosin ensimmäiset kumikengät olivat osittain tehdyt luonnonkumista, mutta ne haurastuivat helposti. Sittemmin synteettiset kumimateriaalit ovat korvanneet luonnonkumin, jota saatiin kumipuusta.

Entisaikaan kengät tehtiin käsityönä. Suutarilla oli paljon erilaisia luonnollisia raaka-aineita kenkiä varten, kuten

  • eri kokoisia puisia kengän lestejä,
  • käsiteltyjä tai parkittuja nahkoja,
  • puuta puukenkiä varten,
  • luonnonkumia eli lateksia,
  • silkkikankaita,
  • pieniä kenkänauloja,
  • erilaisia lankamateriaaleja kenkien ompeluun,
  • luonnonmukaisista raaka-aineista tehtyä liimaa,
  • kenkänauhoja, jotka olivat tehdyt nahkasuikaleista tai punotuista langoista,
  • luonnonmukaisia nappeja, jotka olivat tehdyt luusta, hiotuista kivistä, lasista tai helmistä ja
  • villakankaita, huovutettuja villalevyjä tai taljoja talvikenkiä varten.

Miten ekokenkä valmistetaan

Huopatossuja valmistetaan villasta, joka on karstattu lepeiksi, sitten lepeet kastellaan saippuavedessä ja huovutetaan puristelemalla eli sitä sanotaan vanutukseksi. Samalla ne voidaan värjätä kangasväreillä halutun värisiksi. Huovutettuja paloja laitetaan puisen lestin päälle, joka on huopatossun tai huopasaappaan muotoinen niin, että huopaa on joka puolella riittävän paksusti eikä reikiä jää lestin päälle. Kun huopa on kuivunut lestin päällä, lesti vedetään pois ja näin saadaan huopakenkä. Vastakkaisesta parista saa toisen kengän. Huopatossun pohjaa voi vahvistaa liimaamalla siihen karhennetun parkkinahka- tai luonnonkumipalan, jotta huopatossun pohja ei kuluisi käveltäessä. Korko kenkään saadaan liimaamalla useita paloja kantapään kohtaan.

Erikoisesti puukengät olivat suosittuja entisaikaan. Puukengistä tunnetuin maa on Hollanti, jossa puukenkä on kansalliskenkä ja niitä nimitetään hollannikkaiksi. Hollannikkaat ovat helpot sujauttaa jalkaan ja ottaa pois. Niiden kanssa juokseminen on hankalaa, eli ne soveltuvat parhaiten hitaaseen liikkumiseen. Suutari otti mitat asiakkailtaan jaloista ja valmisti hänelle hollannikkaat. Oli saatavilla myös hollannikkaan muotoisia kenkiä, joissa oli puupohja, mutta päällisosa oli tehty nahasta.

Moderniin aikaan saakka aateliset ja rikkaat porvarit käyttivät juhlakenkinä käsin tehtyjä silkkikenkiä. Ne olivat tehty mittatilaustyönä ja koristellut helmin, jalokivin ja punoksin. Tanssikengät, kuten supikkaat tai tanhukengät, olivat tehdyt nahasta ja korot kiinnitettiin naulaamalla. Köyhillä saattoi olla puupaloista tehdyt kenkunat, tuohivirsut, huopa- tai nahkatossut ja nahkasandaalit. Sota-aikana lämmikkeeksi laitettiin jalkarättejä saappaan sisälle. Nahasta tehdyt kengät, lapikkaat ja saappaat ovat sälyttäneet suosionsa nykypäivään saakka.